Hiistulen Tyttöjen lyhyt historiikki

Lippukunnan toiminta käynnistyi aikanaan Peipposet-nimellä. Vuonna 1961 rekisteröitiin ensimmäisenä virallisena nimenä Vesikansan Partiotytöt, ja vuonna 1973, toiminnan siirryttyä Vesikansasta Nummelaan, vaihdettiin nimeksi Hiistulen Tytöt. Nykyisellään lippukunnan toiminta keskittyy Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle. Jäseniä toiminnassa on mukana noin 120.

”Peipposet” 1960

Perustajajäsenet muistelivat toiminnan alkaneen hiljalleen jo vuoden -59 puolella. Vuonna 1960 pidettiin kokous, jossa päätettiin uuden tyttölippukunnan perustamisesta, ryhdyttiin kouluttamaan vartionjohtajia, kaksi vartiota aloitti toimintansa ja joukko vartiolaisia osallistui Vihterän järjestämälle kesäleirille. Tuolloin lähetettiin myös Peipposet -nimellä ilmoittautumiskaavakkeet Suomalaiseen Partiotyttöliittoon. Paperien joukosta puuttuivat kuitenkin säännöt, eikä kukaan johtajista ollut käynyt kipinäkurssia. Myöskään nimiehdotus ei mennyt läpi, sillä käytössä oli jo niin samantyylisiä nimiä, että olisi tullut sekaannusta. Suomen Partiotyttöjärjestö (johon jostakin syystä muutamaa kuukautta myöhemmin päätettiin liittyä SPTL:n sijaan) toivoikin, että keksittäisiin uusi nimi, sellainen ”joka on niin erikoinen ettei sitä ole muilla”.

Vesikansan Partiotytöt 1961-1973

8.3.1961 pidettiin Vesikansan kansakoululla seitsemän naisen voimin lippukunnan virallinen perustava kokous, jossa uudeksi nimiehdotukseksi valittiin Vesikansan Partiotytöt. Huhtikuussa -61 Vesikansan Partiotytöt hyväksyttiin Suomen Partiotyttöjen jäseneksi – nyt kaikki paperit oli lähetetty liittoon oikein ja täydellisinä. Kun lippukunta vielä kesäkuussa -63 merkittiin yhdistysrekisteriin oli alun paperisodasta selvitty. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi opettaja Oili Ahomaa.

Vuoden 1962 lopulla jäseniä oli jo 55, ja jäsenmäärä pysyikin alkuvuodet suunnilleen tämän suuruisena. Toiminnassa tärkeä paino oli vartioiden kokouksilla ja retkillä. Leirit kuuluivat myös heti alusta alkaen ohjelmaan, esimerkiksi vuonna -61 leireiltiin Vesikansan partiopoikien kanssa Riuttaniemessä, vuonna -62 Reunassa ja -63 Hynnälässä. Ensimmäisillä leireillä nukuttiin lainateltoissa, mutta pian alettiin jo kerätä rahaa omia telttoja ja leirivälineitä varten, ja myös omaa koloa kaipailtiin. Vanhempainneuvoston ja muidenkin vanhempien apu oli varsinkin alkuvaiheessa hyvin tärkeää.

1971 vietettiin lippukunnan kymmenvuotisjuhlia Suomen Partiotyttöjärjestön suosituksen mukaisesti, virallista perustamiskokousta seuraten. ”Mitään kardinaalivirhettä ei varmasti tehdä vaikka juhlittaisiinkin jo partiotoiminnan aloittamista paikkakunnalla, mutta myöhemmin saattaa olla vaikeuksia tietää, miksi 50-vuotisjuhlat pitää viettää v. 2010 eikä 2011”, todettiin SPTJ:ltä saadussa kirjeessä.

Hiistulen Tytöt 1973-

Vuonna 1973 lippukunnan nimi muutettiin Hiistulen Tytöiksi. Syy tähän oli se, että toiminta oli siirtynyt Vesikansasta Nummelaan. Nimenvaihdoksen myötä tulivat ajankohtaiseksi myös lipun, leiman ja huivimerkkien hankinta. Rotareilta saatiin lippua varten 1000 markan lahjoitus ja uudet tunnukset suunnitteli hiisipeikkotarinan mukaan heraldikko Kari K. Laurla. Lipun yksitoista liekkiä kuvaavat hiisipeikon säkistä lentäneitä 11 liekkiä eli lippukunnan perustajajäseniä, ”soihdunkantajia” ja menneitä, nykyisiä ja tulevia leiri- ja retkinuotioita. Aaltomainen V kuvaa puolestaan hiisipeikon avonaista säkin suuta, sekä Hiidenvettä, aivan kuten Vihdin vaakunassakin. Väreistä keltainen ja sininen ovat Vihdin värit ja punainen tulen sekä rakkauden väri. Lipputangon kärkenä on apila ja vesiratas, partioinnin ja Vihdin tunnukset, sekä tavallaan myös risti eli seurakunnan tunnus. Huivissa ja leimassa on 11 liekin asemesta 11-kärkinen liekki.

Jotkin asiat ovat vuosien saatossa muuttuneet, mutta paljon myös pysynyt samana. Esimerkiksi Höskä on ollut tärkeä retkipaikka jo kymmenien vuosien ajan, ja Moksin maastot ovat olleet ahkerassa käytössä. Peruspartiotoiminta, ryhmien kokoukset, retket ja leirit ovat pysyneet koko ajan toiminnan ytimenä. Vuosien mittaan on tehty paljon yhteistyötä Vihdin Polunlöytäjien, vihtiläisen poikalippukunnan, kanssa. Myös muiden lähilippukuntien kanssa on järjestetty yhdessä tapahtumia

Viime aikoina HiTyn jäsenmäärä on ollut n. 90-100, ja toiminta on keskittynyt Nummelaan, Vihdin kirkonkylälle ja Otalammelle. Vaikka lippukunta on jo 50-vuotias, on hityjen (varsinkin aktiivisesti toimintaan osallistuvien) keski-ikä pysynyt matalana. Johtajaikäisten muuttaessa opiskelujen perässä muualle on välillä ollut pulaakin johtajista. Toisaalta moni nuori on lippukunnassamme saanut vastuullisia tehtäviä, ja varmasti samalla oppinut ja kasvanut niin partiolaisena kuin muutenkin. Tälläkin hetkellä HiTyn toimintaa pyöritetään varsin nuorten johtajien voimin.