Pukeutuminen ja varusteet

Näin pysyt lämpimänä partioretkellä!

Yleistä:

  • Muista, että villa on talviretkeilijän parhaimpia ystäviä (järjen ja kokemuksen lisäksi). Se lämmittää, vaikka olisit hionnut tai muutoin kastunut, se hengittää, vaikka sinulla olisi liikaa päällä ja se ei sula tai syty kipinöistä. Muut luonnonkuidut (esim. puuvilla, silkki, bambu, viskoosi) kastuessaan muuttuvat kylmiksi ja niiden kuivuminen kestää kauan. Ne ovatkin mukavia, kun puhutaan kesäretkeilystä!
  • Partiolainen pukeutuu kuin sipuli, kerros kerrokselta. Tämä siksi, että on helpompi lisätä ja poistaa kerroksia tarpeen mukaan kuin löytää yksi vaatekerta, joka palvelee kaikkea käyttötarkoitusta. Jos laitat yhden paksun kerroksen, niin ei ole mitään mitä poistaa kun tulee lämmin.
  • Metsässä korostuu käytännöllisyys, ei muodikkuus.
  • Pukeutumisen oppii kokemuksen myötä. Liian vähän vaatetta ei ole hyvä, mutta ei myöskään liian paljon, koska silloin hikoilee alimmaisen kerroksen märäksi ja tulee kylmä. Välillä juostaan ja leikitään, välillä istutaan ja odotellaan… Kerrospukeutuminen on valttia!

Vaatteet:

  • Ihoa vasten jotakin, joka siirtää kosteuden pois iholta. Paras tähän on pitkähihainen, tekninen aluskerrasto. Myös villakerrastot toimivat. Ne hengittävät hyvin ja lämmittävät vaikka vähän hikoilisitkin. Ne eivät siirrä kosteutta niin tehokkaasti, mutta eivät myöskään ala haisemaan ajan mittaan (keinokuituisten ongelma).
  • Seuraava kerros on jotain ohutta, mutta lämmintä. esim fleece tai ohut villa
  • Kolmatta kerrosta tarvitaan kovemmilla pakkasilla. Kolmantena kerroksena jotakin oikein lämmintä (villaa, fleeceä, vain hätätilanteessa puuvillaa)
  • Päällimmäisen kerroksen eli päällysvaatteiden tulisi pitää tuulta ja pientä sadetta. Koska ollaan kuitenkin paljon nuotiolla, niin päällysvaatteet kannattaa olla sellaisia, jotka saavat likaantua, nokeentua ja haista savulle. Saattaapa jopa joskus nuotiosta lentää muutama kipinäkin, joka sulattaa keinokuituihin nätin reiän.
  • Ihminen haihduttaa yli puolet lämmöstä kaulan ja pään kautta. Niinpä leiriolosuhteissa pipo on ehdoton ja esim. kaulassa pysyvä kauluri (kaulaliina hukkuu nopeammin) on mainio keksintö.

Jalat:

  • Ei puuvillasukkia!!
  • Aloittelevan ja jatkavan partiolaisen paras ja tärkein vaate on kunnon sukat. Jos jalat jäätyvät, niin koko kroppa jäätyy. Ja koska jalat herkästi hikoontuvat, niin ne myös kastuvat.
  • Nykyään on saatavilla urheilusukkia, jotka on suunniteltu erityisesti talviulkoiluun. Kannattaa sijoittaa sen verran, että on edes yhdet kunnon sukat.

Kengät:

  • Kylmän sään talviretkeilykenkien tulee olla:
    1. kesäkenkiä väljemmät (koska kengän sisään jäävä ilma on se joka lämmittää)
    2. ainakin loskanpitävät, koska kengän pinnalle sulava lumi / loska päästessään varpaisiin asti jäädyttävät koko retkeilijän.
  • Tämä tarkoittaa, että kenkien tulee olla joko varta vasten talvikengät, jolloin niiden pohja ja varsi ovat eristävämmät kuin kesäkengissä TAI kesäkenkä (esim. kumisaapas, vaelluskenkä) johon mahtuu paksu villasukka ja paksu villapohjallinen, kunnon talviretkeilysukan kanssa ilman, että kenkä puristaa.
  • Kenkävalinta riippuu vuodenajasta ja monista muista asioista. Kenkiä miettiessä, ota selvää millainen retki on tiedossa ja katso sääennustuksia. Useimmiten kengän on hyvä kestää pientä kosteutta.
  • Yleensä partioretkillä liikutaan jonkun verran, joten kengät on syytä olla tukevat.

Varavaatteet:

  • Varavaatteita tarvitaan aina. Koskaan ei tiedä, milloin ja mistä syystä joku vaate kastuu.
  • Varavaatekerta = alusvaatteet, pitkähihainen aluskerrasto, ohut välikerrasto, vaihtosukkia & paksumpi lämpimämpi kerros.
  • Varasukkia ja varahanskoja on syytä olla talvisilla reissuilla reilusti.
  • Varavaatteet kannattaa aina pakata muovipussiin, etteivät ne pääse kastumaan. Märistä varavaatteista ei hirmuisesti ole hyötyä…

Muuta:

Pukeutumisen ohella lämpimänä pysymisen kannalta on tärkeää eristävä ja vettä läpäisemätön istuinalusta. Nuotiolla istuessa eivät paksuimmatkaan toppahousut auta, jos pehvan alla on jääkylmä hanki.